Asiakas, joka aiemmin antoi tarjouksen laatimisen tiliteillenne, teettää nyt ensimmäisen version tekoälytyökalulla ja soittaa vain poikkeuksista. Asiakas, joka palkkasi käyttöönottokumppanin, kokeilee ensin itse tekoälyagenttia omalla datallaan. Näin ei tapahdu kaikilla asiakkailla eikä kaikkialla yhtä nopeasti, mutta se tapahtuu tänään, osittain, niillä asiakkailla joilla on siihen tarvittava osaaminen ja työkalut. Oletus, joka tämän alla siirtyy, on yleensä ääneen lausumaton: "asiakkaat tarvitsevat meitä tähän osaan työstä." Tämä oletus ei ehkä koskaan ollut kirjattuna sanatarkasti strategiaan, mutta liiketoimintamalli lepää sen varassa. Jos se ei enää pidä paikkaansa, strategia pysyy pystyssä samalla kun sen alla oleva maaperä muuttuu.
Sitä, mitä asiakkaat itse tekevät tekoälyllä, ei voi lukea yhdestä lähteestä. Se näkyy kolmenlaisissa jäljissä. Ensinnäkin siinä, mitä asiakkaat kysyvät: kysymykset, jotka aiemmin koskivat toteutusta, koskevat nyt validointia -- "pitääkö tämä paikkansa" sen sijaan että kysyttäisiin "voitteko tehdä tämän". Toiseksi tiettyjen toimeksiantojen volyymissa: tehtävät, jotka ovat itsenäisiä ja toistettavissa, katoavat kysynnästä ensimmäisinä, kun taas poikkeuksia ja riippuvuuksia sisältävät tehtävät jäävät jäljelle. Kolmanneksi siinä, mitä asiakkaat ilmoittavat tai kilpailuttavat sisäisesti: asiakkaan avoin tekoälyrooli tai ilmoitus siitä, että he ottavat työkalun käyttöön sisäisesti, on ulkoinen signaali, joka tekee näkyväksi saman kaavan kuin miten luette katoavia tai muuttuvia työpaikkailmoituksia. Se, joka haluaa tietää kohtaako oma tarjonta saman kohtalon, katsoo myös mitä kilpailijat jo ilmoittavat: miten seuraatte, mitä kilpailijat ilmoittavat tekoälystä kuvaa tämän signaalin erikseen, koska se tulee eri suunnasta mutta osoittaa samaan muutokseen.
Päivittäinen seuranta ei ole järkevää: yksittäisten asiakaskysymysten volyymi vaihtelee liikaa, jotta siitä voisi päätellä mitään. Vuosittainen on liian hidasta: kahdentoista kuukauden aikana työkategoria voi kääntyä tilasta "asiakas tilaa tämän aina meiltä" tilaan "asiakas tekee tämän osittain itse" ilman että kukaan on huomannut sitä ennen kuin liikevaihto on jo osoittanut sen. Neljännesvuosittainen rytmi toimii useimmilla toimialoilla: riittävästi volyymia, jotta kaavan voi erottaa poikkeuksesta, ja riittävän lyhyt, jotta ehtii korjata suuntaa ennen kuin oletus vetäytyy hiljaa pois. Toimialoilla, joilla toimittajat itse rakentavat tekoälyä tuotteisiinsa nopeaan tahtiin, lyhyempi rytmi on perustellumpi -- katso miten seuraatte toimittajia, jotka rakentavat tekoälyä tuotteeseensa, miksi nämä kaksi liikettä usein osuvat yhteen.
Yksi asiakas, joka käyttää itse tekoälytyökalua tehtävään, jonka te normaalisti teitte, ei ole trendi. Se voi olla poikkeus: asiakas, jolla on tekninen tiimi, pilotti joka kaatuu laatuun, valinta joka perutaan neljänneksen jälkeen koska tarvittava valvonta osoittautuu odotettua kalliimmaksi. Muutos lasketaan signaaliksi vasta, kun sama kaava ilmenee useilla asiakkailla samassa kategoriassa, ja kun se osuu yhteen sen kanssa, mitä olette jo nähneet muualla: laskeva kysyntä tietylle palvelulle, toimittaja joka tarjoaa saman tehtävän nyt vakiona tuotteessaan, hintaromahdus taustalla olevassa tekoälykapasiteetissa joka madaltaa asiakkaiden kynnystä. Tätä viimeistä voi itsekin seurata: miten seuraatte tekoälykapasiteetin hintaa näyttää, miksi laskeva hinta tehtävää kohden usein muuttuu ennen itse asiakaskysyntää.
Muutos ei myöskään automaattisesti tarkoita, että tehtävä katoaa kokonaan tarjonnastanne. Usein se siirtyy tilasta "me teemme tämän kokonaan" tilaan "me teemme sen osan, joka vaatii valvontaa ja vastuunkantoa", kun taas asiakas ottaa rutiininomaisen osan itse haltuunsa. Se on eri tarjonta, ei välttämättä pienempi tarjonta.
Päätös, joka tähän signaaliin liittyy, ei ole se, mukautatteko henkilöstöä -- se koskee työnantajan omia lakisääteisiä velvoitteita ja jää tämän vastauksen ulkopuolelle. Päätös koskee strategiaa: pitääkö oletus "asiakkaat tilaavat tämän työn meiltä" edelleen paikkansa tämän kategorian osalta, vai pitääkö tarjontaa, hintaa tai asemointia tarkistaa ennen kuin liikevaihto jo osoittaa sen. Tämä päätös tulee vakiona dokumentoida, ei vain lopputuloksena vaan perusteluineen: miten dokumentoitte, miksi teitte strategisen valinnan kuvaa, miksi tämä perustelu on yhtä tärkeä kuin itse valinta, sillä seuraavan johdon täytyy pystyä näkemään, pitääkö silloinen oletus yhä paikkansa. Kuinka usein strategiaa kokonaisuutena verrataan tällaisiin signaaleihin, on erillinen rytmikysymys, käsitelty kohdassa kuinka usein strategia tulee arvioida uudelleen.
Taustalla oleva kysymys -- mikä osa omasta työstä, ei asiakkaan työstä, on todella siirrettävissä tekoälylle -- vastataan tehtäväkohtaisesti FTE TO AI:n työskannauksella.
Nimetkää oletus, joka tällä hetkellä kannattelee tarjontaa tälle asiakasryhmälle, ja kysykää itseltänne, milloin se on viimeksi testattu sitä vasten, mitä asiakkaat nyt todella itse tekevät. Ilmainen oletustarkistus on lyhyt kierros, jossa nimeätte tärkeimmät oletuksenne ja näette kunkin oletuksen kohdalla, milloin se on viimeksi vahvistettu. Täysimittainen strateginen painekoe, jossa on toimialadataa, johtoryhmän itsearviointi ja jatkuva oletuslista, on rakenteilla.
Stel uw vraag. Vaak zit de echte vraag een laag dieper — daar mag ik naar vragen.
Answers come from this site’s knowledge base. Not tailored advice, and not a scan of your company.