Pilotti vastaa kapeaan kysymykseen: pystyykö tämä tietty AI-osa, tässä tietyssä ympäristössä, ottamaan haltuunsa tämän tietyn tehtävän. Se on hyödyllinen kysymys, ja vastaus on usein käyttökelpoinen. Mutta pilotti ei testaa, pitääkö strategianne perustana oleva oletus edelleen paikkansa. Se oletus oli laajempi: että tietty osa organisaationne työstä pysyy ihmistyönä, että tietty toiminto pysyy harvinaisena, että kilpailija ei pysty nopeasti rakentamaan tiettyä kapasiteettia. Onnistunut pilotti yhdessä yrityksen nurkassa kertoo tästä vain vähän. Epäonnistunut pilotti kertoo siitä vielä vähemmän, sillä epäonnistuminen voi johtua datasta, työkaluista tai sen toteuttaneista ihmisistä, ei itse kysymyksestä.
Pilotin ja strategisen tarkastuksen ero on kysymyksen laajuudessa. Pilotti kysyy: toimiiko tämä tässä. Strateginen tarkastus kysyy: millä oletuksella suunnitelmamme rakentuu, ja pitääkö se oletus vielä tänään paikkansa. Nämä ovat eri kysymyksiä, joilla on eri vastaukset, ja johto, joka vastaa ensimmäiseen kysymykseen ja luulee näin käsitelleensä myös toisen, työskentelee sokean pisteen kanssa, jota kukaan ei ole huomannut.
AI, joka ottaa työtä haltuunsa, ei tapahdu ilmoituksena. Se tapahtuu tehtävä kerrallaan, tiimi kerrallaan, ja tavallisesti ilman että sitä edeltäisi koko organisaation näkemä päätös. Kahden vuoden takaisessa strategiasuunnitelmassa tehty oletus — että tietty analyysitoiminto pysyy harvinaisena ja aikaa vievänä, että kilpailija ei pysty nopeasti skaalaamaan tiettyä palvelua — on voinut sillä välin lakata pitämästä paikkaansa, kenenkään sitä kumoamatta. Ei siksi, että oletus olisi ollut väärä sitä tehtäessä, vaan siksi, että maailma sen alla on siirtynyt, vaikka asiakirja on pysynyt paikallaan.
Kolme luokkaa kulkee läpi kaiken työn: tehtävät, jotka AI pystyy jo ottamaan haltuunsa, tehtävät, joiden osa siirtyy ihmisen valvonnalla, joka hyväksyy tai hylkää, ja tehtävät, jotka pysyvät ihmistyönä. Mikä tehtävä kuuluu mihin luokkaan, vaihtelee yrityksestä toiseen. Se riippuu taustalla olevan datan laadusta, siitä kuinka paljon kontekstia tehtävä vaatii, siitä onko olemassa sääntelyä, joka edellyttää ihmisen hyväksyntää, ja siitä miten työ on nyt järjestetty. Kaksi samalla toimialalla toimivaa yritystä voi siksi päätyä täysin eri lopputulokseen, ja molemmat voivat olla oikeassa omassa tilanteessaan.
Pilotti on suunnittelultaan paikallinen: yksi tiimi, yksi prosessi, yksi ajanjakso. Juuri tästä syystä se ei näytä, pitääkö strategian kokonaisuuden taustalla oleva oletus vielä paikkansa. Pilotti voi onnistua, vaikka laajempi oletus ei ole pitänyt paikkaansa jo pitkään, koska pilotti sattuu sijaitsemaan nurkassa, jonne muutos ei ole vielä ehtinyt. Pilotti voi myös epäonnistua, vaikka oletus muualla yrityksessä on jo vanhentunut, koska epäonnistuminen ei kerro mitään muista osastoista tai muista tehtävistä.
Kuka haluaa tietää, pitääkö strategia yhä paikkansa, ei siis saa kysyä, toimiiko yksi AI-sovellus, vaan mitkä oletukset strategiaa kannattelevat ja milloin niitä on viimeksi testattu. Se on eri harjoitus kuin pilotin ajaminen, ja se on harjoitus, joka selittää, miksi miten erotatte AI-hypen pysyvästä muutoksesta ei ole vastattavissa yhdellä kokeella.
Yrityksillä, joissa tämä on jo hyvin hoidettu, on tavallisesti yksi yhteinen piirre: joku organisaatiossa havaitsee rakenteellisesti, kun tehtävä siirtyy luokasta toiseen, ja tämä signaali kulkeutuu sille, joka määrittää strategian. Muissa yrityksissä signaali jää jumiin yksittäiseen tiimiin, tai sitä ei huomata lainkaan, koska kenelläkään ei ole tätä tehtävää. Kuka organisaatiossa näkee ensimmäisenä, että AI ottaa työtä haltuunsa ei siis aina ole se, jolla on suurin valtuutus, ja tämä kuilu näkijän ja päättäjän välillä on juuri se kohta, jossa strategiat jäävät pisimpään paikoilleen kenenkään huomaamatta.
Taustalla oleva kysymys — mikä työ tässä yrityksessä on todella siirrettävissä AI:lle ja mikä ei — vastataan FTE TO AI:n työskannauksella tehtävä kerrallaan, arviolla siitä, mitä AI pystyy ottamaan haltuunsa, mikä vaatii valvontaa ja mikä pysyy ihmistyönä.
Tämä lähestymistapa arvioi, se ei mittaa. Luokka, johon tehtävä kuuluu — haltuunotettava, valvonnan alainen tai ihmistyö — on arvio, joka perustuu siihen, mitä tällä hetkellä tiedetään tehtävästä, toimialasta ja käytettävissä olevasta teknologiasta. Tämä arvio voi muuttua teknologian muuttuessa tai kun tehtävä itse järjestetään toisin. Kolme kuukautta sitten tehty tulos ei kerro enää mitään tästä päivästä, jos taustalla oleva oletus on sillä välin lakannut pitämästä paikkaansa. Tästä syystä kertaluonteinen tarkastus ei ole koskaan riittävä, ja tästä syystä kysymys miten pidätte strategian ajan tasalla ilman neljännesvuosittaista tarkistusta vaatii eri lähestymistavan kuin vuosittainen strategiapäivä.
Jos tulos koskee henkilöstöpäätöksiä, siihen sovelletaan eri kehystä omine lakisääteisine vaatimuksineen; tämä menetelmä ei tarjoa perustetta irtisanomiselle eikä henkilöstöneuvontaa. Se antaa kuvan siitä, mikä työ todennäköisesti siirtyy, jotta johto tietää, mikä suunnitelman oletus on yhä voimassa ja mikä ei, ja mitkä päätökset voivat sen perusteella odottaa — kysymys, jota käsitellään tarkemmin kohdassa mitkä päätökset kannattaa lykätä, kunnes AI-kysymykseen on vastattu.
Pilotti näyttää, toimiiko jokin. Strateginen tarkastus näyttää, pitääkö suunnitelma yhä paikkansa. Kuka haluaa aloittaa jälkimmäisestä, voi tehdä maksuttoman oletustarkistuksen: lyhyen kierroksen, jossa nimeätte tärkeimmät oletuksenne ja näette jokaisen oletuksen kohdalla, milloin se on viimeksi vahvistettu. Täydellinen koevedos, jossa toimialadata, sääntelykellot ja johdon näkymä on rinnakkain, on rakenteilla.
Stel uw vraag. Vaak zit de echte vraag een laag dieper — daar mag ik naar vragen.
Answers come from this site’s knowledge base. Not tailored advice, and not a scan of your company.