Strategiasuunnitelma harvoin muuttuu virheelliseksi yhdellä kertaa. Se liukuu, oletus oletukselta, samalla kun paperilla oleva teksti pysyy muuttumattomana. Se tekee kysymyksestä "miten pidämme strategian ajan tasalla" väärin asetetun. Kyse ei ole uudelleenkirjoittamisesta tiettynä päivämääränä, vaan siitä, että tiedetään mikä suunnitelman taustalla oleva oletus vielä pätee ja mikä on hiljaa pettänyt alta.
Kvartaaliittainen tarkistus lähtee ajatuksesta, että maailma muuttuu tasaisella vauhdilla, siististi kiinni tietyllä aikavälillä. Se ei enää pidä paikkaansa, jos se on koskaan pitänytkään. Jotkin oletukset ovat vuoden jälkeenkin edelleen voimassa. Toiset ovat rauenneet muutamassa viikossa, ilman että oli mitään syytä tarkistaa niitä. Kiinteä uudelleenkirjoituksen rytmi ei ota kumpaakaan hyvin huomioon: se on liian hidas juuri kaatuneelle oletukselle ja liikaa työtä oletukselle, joka ei ole liikkunut.
Mikä toimii, on ottaa oletus itse yksikkönä. Ei kirjoiteta suunnitelmaa uudelleen, vaan kirjataan oletuskohtaisesti, milloin se on viimeksi vahvistettu ja minkä tiedon perusteella. Silloin strategian ylläpidosta tulee jotain jatkuvaa ja kohdennettua, jaksottaisen ja kokonaisvaltaisen sijaan.
Työtä ottava tekoäly ei ole strategian rinnalla oleva erillinen kehityskulku. Se on juuri sellainen muutos, jonka myötä oletus vanhenee ilman että kukaan peruu sitä. Suunnitelma, joka laskee tietyn henkilöstömäärän, tietyn läpimenoajan tai tietyn kilpailuedun varaan, lepää usein implisiittisellä oletuksella, että työ tehdään niin kuin se on aina tehty. Heti kun osa tuosta työstä siirtyy — tekoäly ottaa tehtävän kokonaan, tekoäly tekee työtä valvonnan alla, tai tehtävät pysyvät ihmistyönä — tuo oletus ei enää automaattisesti pidä paikkaansa. Suunnitelman teksti ei muutu, mutta suunnitelman perusta muuttuu.
Tämä tapahtuu jo tänään, eikä kaikkialla samassa määrin. Joissakin yrityksissä tämä erottelu — mitä tekoäly voi ottaa hoitaakseen, mikä vaatii valvontaa, mikä pysyy ihmistyönä — ohjaa jo sitä, miten kapasiteetista puhutaan. Toisissa yrityksissä puhutaan yhä vanhassa oletuskehyksessä, vaikka taustalla olevat tehtävät ovat jo siirtymässä. Ero ei ole toimialassa sinänsä, vaan siinä, testaako joku suunnitelman oletuksia tätä muutosta vasten vai ei. Yritykset, jotka ovat tässä edellä, seuraavat sivulla tietääkö kilpailijanne liikkuvan teitä nopeammin, mikä osa tästä prosessista tapahtuu jo oman organisaation ulkopuolella.
Oletustarkistus ei tuota ennustetta. Se tuottaa tilannekatsauksen: pitääkö tämä oletus edelleen paikkansa, kun otetaan huomioon mitä nyt tiedetään, vai onko sen perustelu vanhentunut. Se on eri tyyppinen väite kuin "tämä tulee tapahtumaan". Se ei myöskään ole kannanotto siihen, mitä organisaation tulisi tehdä henkilöstönsä kanssa — se punninta kuuluu omien lakisääteisten vaatimusten piiriin ja jää oletustarkistuksen arvioinnin ulkopuolelle.
Tulos ei myöskään ole kaikkialla yhtä luotettava. Ulkoisesti säädeltyä määräaikaa koskeva oletus on usein helppo varmistaa: säännöstö on kiinteä, kello käy. Kilpailijan käyttäytymistä tai markkinan tekoälyn omaksumisvauhtia koskeva oletus on lähtökohtaisesti epävarmempi. Siellä tarkistus ei anna varmuutta, vaan vahvistushetken: tämä on se, mitä tiesimme tänä päivänä, tähän perustimme päätöksemme. Kun tuo päivämäärä on kaukana menneisyydessä, se kertoo jotain. Kun oletus on tarkistettu vielä viime kuussa, markkinan muutos ei usein kerro paljoakaan — oletus ei silloin välttämättä ole väärä, vaan ainoastaan (vielä) testaamatta uudelleen.
Se ei myöskään ole väline päätösten pakottamiseen. On valintoja, joita kannattaa lykätä siihen asti, kunnes oletus on selkeämpi; sivulla mitkä päätökset kannattaa lykätä siihen asti, kunnes tekoälykysymykseen on vastattu kuvataan, milloin odottaminen on järkevämpää kuin eteneminen puutteellisen tiedon varassa.
Käytännön askel ei ole suunnitelman uudelleenkirjoittaminen, vaan sen tekeminen näkyväksi. Mitkä oletukset ovat, näkyvästi tai näkymättömästi, nykyisen strategian taustalla? Milloin kutakin oletusta on viimeksi testattu, ja minkä lähteen perusteella? Se on eri harjoitus kuin SWOT-analyysi tai vuosittainen uudelleenarviointi: se on luettelo, jota voidaan pitää ajan tasalla rivi kerrallaan, sen sijaan että koko dokumentti vanhenisi kerralla.
Tässä auttaa tietää, mistä oma käsitys on peräisin. Suunnitelma, joka nojaa kaksi vuotta vanhoihin lukuihin markkinan liikkuessa eteenpäin, on tunnistettavissa tietyistä merkeistä — sivulla miten tunnistatte, että suunnitelmanne nojaa vanhentuneisiin lukuihin kuvataan mitkä nämä ovat. Ja suunnitelma, joka on rakennettu pääosin sisältä käsin, asettamatta ulkopuolista näkymää sen rinnalle, jää vaille vertailukohtaa, joka on erityisen olennainen juuri tekoälyvetoisissa muutoksissa; sivulla mitä outside-in-ajattelu tarkoittaa käytännössä näytetään, miten tuo vertailukohta rakennetaan.
Taustalla oleva kysymys — mikä työ tässä yrityksessä on juuri nyt todella tekoälyn otettavissa, mikä osa vaatii valvontaa ja mikä osa pysyy ihmistyönä — vastataan tehtäväkohtaisesti FTE TO AI:n työskannauksella.
Strategian pitäminen ajan tasalla ei ala uudesta dokumentista, vaan nykyisessä dokumentissa piilevien oletusten nimeämisestä. Ilmainen oletustarkistus on siihen ensimmäinen, lyhyt askel: nimeätte tärkeimmät oletuksenne ja näette oletuskohtaisesti, milloin kutakin on viimeksi vahvistettu ja mihin vahvistus perustui. Täydellinen läpivalaisu — ulkopuolinen näkymä johdon omakuvan rinnalla, oletusluettelo yhdistävänä elementtinä — on rakenteilla.
Stel uw vraag. Vaak zit de echte vraag een laag dieper — daar mag ik naar vragen.
Answers come from this site’s knowledge base. Not tailored advice, and not a scan of your company.