Johtoryhmän jäsen, joka sanoo, että AI tuottaa hänen omalla vastuualueellaan vähemmän kuin muu johtoryhmä ajattelee, ei yleensä ole eri mieltä siksi, että hänellä olisi eri näkemys. Hänellä on eri tieto, tai vanhempi tieto, tai tieto yrityksen toisesta osasta, jossa muutos etenee yksinkertaisesti hitaammin. AI ottaa työtä haltuunsa osina: yhdellä osastolla tehtävä on jo tänään täysin järjestelmän hoidettavissa, toisella sama tehtävä on yhä ihmistyötä, koska data on sekavampaa, riski suurempi tai valvontaa ei ole vielä järjestetty. Kaksi johtoryhmän jäsentä, jotka katsovat samaa yritystä, voivat siis molemmat olla oikeassa oman kulmansa suhteen ja silti nähdä kokonaisuuden eri tavalla.
Ongelma ei ole se, että ollaan eri mieltä. Ongelma syntyy, jos kukaan ei pysty osoittamaan, mistä erimielisyys johtuu.
Itsearviointikartta ei pyydä yksimielisyyttä, vaan väitteen jokaiselta henkilöltä: mikä osa työstä teidän vastuualueellanne on arvionne mukaan jo tänään AI:n hoidettavissa, mikä osa osittain valvonnan alaisena, ja mikä osa jää ihmistyöksi. Kun johtoryhmän kartat asetetaan rinnakkain, ero saa muodon. Joskus kyse on määritelmästä: yksi laskee "osittain valvonnan alaisena" jo haltuunotetuksi, toinen ei. Joskus kyse on tahdista: yksi on muodostanut näkemyksensä kolme kuukautta sitten, toinen viime viikolla. Ja joskus kyse on todellisesta tosiasiallisesta erosta, koska osastot yksinkertaisesti etenevät eri tahtiin.
Tähän kuuluu oletuslista. Ei siksi, että lista ratkaisisi kiistan, vaan koska se siirtää kysymyksen "kuka on oikeassa" -asetelmasta kysymykseen "milloin tämä on viimeksi tarkistettu". Kaksi vuotta vahvistamatta ollut oletus painaa eri tavalla kuin viime kuun oletus, riippumatta siitä, kuka sen esitti. Mitä tämä tarkalleen tarkoittaa, luette kohdasta kuinka usein AI:ta koskeva oletus on vahvistettava uudelleen.
Painetesti on arvio, ei oraakkelin lausunto. Muutamassa kohdassa tätä eroa on tärkeää pitää mielessä.
Itsearviointikartta mittaa käsitystä, ei kapasiteettia. Jos johtoryhmän jäsen arvioi vastuualueensa optimistisesti, koska on nähnyt pilotin, joka ei vielä ole tuotannossa, kartta mittaa tuota uskomusta, ei todellisia vapautuneita tunteja. Siksi yksittäinen pilotti ei koskaan saa toimia todisteena koko vastuualueesta; katso miksi AI-pilotti ei vielä ole strategia.
Painetesti ei myöskään kerro, kuka on oikeassa, jos ulkoinen data puuttuu. Toimialadata ja sääntelyn aikataulut ovat joillakin alueilla niukkoja tai vanhentuneita. Missä ulkopuolinen tieto tarjoaa vähän tukea, johtoryhmän itsearviointikartta jää ainoaksi lähteeksi, ja silloin tulos on arvioero, ei mitattu tosiasia. Tämä on todettava suoraan tuloksen yhteydessä, muuten menetelmä antaa vaikutelman tarkkuudesta, jota ei ole.
Eikä paineestesti ratkaise strategista valintaa. Jos kaksi johtoryhmän jäsentä antaa samojen karttojen näkemisen jälkeen edelleen eri painoarvon liian aikaisen ja liian myöhäisen AI-käyttöönoton riskille, kyse ei ole mittausvirheestä. Se on valinta, joka jää johtoryhmän tehtäväksi, kartasta riippumatta.
Osa johtoryhmän erimielisyydestä ei koske arviota vaan tietoa, joka ei yksinkertaisesti ole jakautunut tasaisesti. Se, kuka ensimmäisenä huomaa AI:n ottavan työtä haltuunsa, ei yleensä ole johtoryhmä itse vaan joku työtä lähempänä oleva: tiimivastaava, joka huomaa raportointitehtävän valmistuvan nyt murto-osassa ajasta, tai työntekijä, joka lisää valvontavaiheen johonkin, mikä aiemmin tehtiin täysin käsin. Nämä signaalit saavuttavat johtoryhmän pöydän viiveellä ja epätasaisesti, mikä selittää, miksi toinen johtoryhmän jäsen tietää jotain jo, kun toinen ei vielä tiedä; katso kuka organisaatiossa huomaa ensimmäisenä AI:n ottavan työtä haltuunsa.
Taustalla olevaan kysymykseen — mikä työ tässä nimenomaisessa yrityksessä, näillä nimenomaisilla osastoilla, on todella AI:n hoidettavissa — ei voi vastata mielipiteellä. Tähän kysymykseen vastaa FTE TO AI:n työscan tehtäväkohtaisesti, mikä muuttaa johtoryhmän jäsenten välisen mielipide-eron todennettavaksi tosiasiaksi.
Kun kartat on kerran asetettu rinnakkain ja määritelmät yhdenmukaistettu, jäljelle jää joskus vielä ero, joka ei ole mittauskysymys vaan priorisointikysymys: mikä vastuualue saa huomion ensimmäisenä, mikä riski on hyväksyttävä, minkä oletuksen annetaan vielä olla testaamatta yhden vuosineljänneksen ajan. Tämä on johtoryhmän keskustelu, ei menetelmäkeskustelu, ja siihen liittyvä lähestymistapa on kuvattu kohdassa johtoryhmämme ei ole yksimielinen prioriteeteista, mitä nyt. Henkilöstöpäätöksiin liittyvät asiat jäävät tästä nimenomaisesti ulkopuolelle: niihin sovelletaan omia lakisääteisiä vaatimuksia, eikä paineestesti tarjoa perustetta tällaisille päätöksille.
Yksimielisyyttä ei tarvitse saavuttaa ennen aloittamista. Hyvä ensimmäinen askel on maksuton oletustarkistus: lyhyt kierros, jossa nimeätte strategianne tärkeimmät oletukset ja näette kunkin oletuksen kohdalla, milloin se on viimeksi vahvistettu ja kenen toimesta. Tämä paljastaa usein jo, johtuuko johtoryhmän ero eri määritelmistä, eri tiedosta vai todellisesta tosiasiallisesta erosta vastuualueiden välillä. Lisää siitä, mikä strateginen oletus tarkalleen on ja miten selvitätte, pitääkö se yhä paikkansa, luette kohdasta mikä on strateginen oletus ja miten selvitätte, pitääkö se yhä paikkansa. Täydellinen paineestesti, jossa toimialadata, itsearviointikartta ja oletuslista on koottu rinnakkain, on vielä valmisteilla.
Stel uw vraag. Vaak zit de echte vraag een laag dieper — daar mag ik naar vragen.
Answers come from this site’s knowledge base. Not tailored advice, and not a scan of your company.